metästä & elämän menetelmistä[draft ]
metsässä maa oli pehmeä maantiellä sora. Painoin jotakin olin mitannut sen, soitin saanko luovuttaa verta ne kielsivät sen kiittivät soitosta ja siten kiitin minäkin. Ärsyynnyin siitä että jäin ulos kaikesta kiehnäävistä kaulapareista monogamia maailmassa on kuin yhden kasvilajin viljelemistä vain luonnosta irtaantuneet voivat uskoa siihen, tai kapitalistit, ja minut oli opetettu haluamaan sitä kin Takapihalta aukesi aava tiheä metsä. Metsä jonka puolia olin ikäni yrittänyt pidellä, jokaisessa kahvipöydässä aina vastassa sama taantumuksellinen sarja joukkioittain argumenssia suomalaisen metsän"hoidon" puolesta mikä päätön idiootin vitsi ei naurattanut enää kun olin tajunnut sen, rooleista käsin tässä pelataan jos uskoisin aseisiin ja omistaisin yhden niin ampuisin alas joka ikisen puolivillaisen vanhanaikaisen mielipiteen siis koska ihan oikeasti. Hakkuuaukea on massateloituskenttä. Nyt pois kaikki mystiikka: [Hakkuiden] tasoa ei ole syytä
